torstai 5. huhtikuuta 2018

Kisakuulumiset



Starttasimme Fazerin kanssa vuoden ensimmäiset agilitykisat helmikuun alussa 3.2. Kuopiossa. Samalla ne olivat ensimmäiset kisamme pikkumakseissa. Näiden kisojen tulossaldo olikin sitten 20, 10 ja... 0! Saatiin siis ensimmäinen LUVA:mme! Oli kyllä upea fiilis radan jälkeen.
Seuraavat agilitykisat olivatkin oman seuran järjestämät kisat 24.2. Joensuussa. Ensimmäiseltä radalta saatiin hylky, mutta toiselta radalta tuloksena oli toinen LUVA! Hui, vuoden tavoitteemme kakkosiin siirtymisestä on jo nyt paljon lähempänä kuin osasin kuvitella.
Kummallakin nollaradoistamme on ollut parannettavaa. Molemmista radoista olisi saanut säästettyä paljon aikaa paremmalla ohjaamisella, mutta on silti uskomatonta huomata, että kehitystä on todellakin tapahtunut. Joskus ajatus nollan saavuttamisesta tuntui hyvin kaukaiselta ajatukselta. Kuvituskuva Fazerista viime syksyn treenileiriltä, © Anne Barck

Fantan kanssa startattiin vuoden kisat rally-tokoilemalla 3.3. oman seuran kisoissa Joensuussa. Jostain syystä minua jännitti hirveästi ennen kehään menemistä, se oli ihan omituista. Jännittämiseni vähän hämmensi Fantaa, mutta suoritus meni pääosin oikein mainiosti. Pieniä virheitä tuli, esimerkiksi Fanta tuli eteeni hyvin vinosti, vaikka normaalisti osaa tulla oikein hienosti suoraan. Kuitenkin pisteitä kertyi 94 ja ne riittivät ykkössijaan! Meiltä puuttuisi avoimesta luokasta enää yksi hyväksytty tulos.

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Syntymäpäiväsankari

Tänään oli Felixin 12-vuotissyntymäpäivä! Onneksi olkoon rakkaalle pappakoiralle! Niin se vain täytyy myöntää, että takana on enemmän yhteisiä vuosia kuin edessä. Yhteinen taipaleemme on ollut hyvin opettavainen ja ikimuistoinen. Toivon todella, että Felix pysyisi virkeänä vielä useamman vuoden.
Tällä hetkellä vanhus on oikein hyvinvoiva, vaikkakin kuulo alkaa olla kovin valikoiva. En ole täysin varma, onko kuulo oikeastikin heikentynyt vai onko Felix vain ottanut itselleen vähän "vanhus-oikeuksia". Tästä syystä Felix pääsee nykyään harvemmin vapaaksi kuin ennen, mutta silloin, kun se saa olla vapaana, osaa se ottaa vapaanaolosta kaiken ilon irti. Tuntuu oikeastaan siltä, että Felix tulee vain riehakkaammaksi vanhetessaan!



torstai 11. tammikuuta 2018

Tavoitteita vuodelle 2018

Ihan aluksi mainostan, että meidät löytää nykyään Instagramista tunnuksella f_paws. Instatili on tapani pitää valokuvausharrastustani aktiivisena, joten se ei ole varsinaisesti päiväkirjatyylinen. Tervetuloa kuitenkin kurkkimaan ja seuraamaan!


Vuosi 2017 oli aika raskas. Tästä syystä oikeastaan blogikin on ollut hiljaiselossa, ei ole ollut voimia, halua tai intoa kirjoittaa. Omassa elämässä on ollut nyt paljon kaikenlaista, hyvää ja huonoa. Suurimman huolen on aiheuttanut kuitenkin Noita-Fanta-kuvio.
Lyhyesti sanottuna siis Fanta ei tule toimeen talouden kissan kanssa. Fanta stressaa, kun kissa on läsnä samassa tilassa eikä tiedä kuinka toimia. Ollaan oltu pian vuosi tässä tilanteessa, enkä vieläkään haluaisi luovuttaa. Fanta oli vuoden lopulla pari kuukautta evakossa kotipaikkakunnallani Sodankylässä pikkusiskoni hoidossa, jotta meillä Joensuussa stressitasot vähän laskisivat eläinten eristämisen vuoksi pienehkössä asunnossa. Pian on jälleen aika lähteä takasin Joensuuhun joululoman jälkeen ja tällä kertaa Fanta tulee mukaan. Haluan kokeilla vielä erilaista lähtökohtaa totuttamisessa kissaan. Jos siitä ei tule siltikään mitään, niin ainakin olen yrittänyt. Siinä tapauksessa on varmaan todella alettava etsimään Fantalle uutta kotia, vaikka se minusta hyvin vaikealta tuntuukin, enkä haluaisi ajatella koko asiaa. Mutta en halua lähteä etsimään Fantalle uutta kotia, ennen kuin olen täysin varma siitä, ettei tilanne ole muutoin ratkaistavissa.

Tässä katsaus edellisen vuoden tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Kirjaan ylös Fantallekin vuoden 2018 tavoitteet, vaikka sen tulevaisuus kanssani onkin vaakalaudalla.

VUODEN 2017 TAVOITTEET:

Fanta
- RTK1 ja ehkä avoimen luokan korkkaus rally-tokossa  --- Nämä tavoitteet onnistuivat, Fanta sai RTK1:n ja käytiin kerran avoimen luokan kokeessa saaden ALOHYV 86 pistellä!
- Agilitymölleissä käyminen ja ehkä kisoissa, jos saadaan kepit kuntoon  --- Tämä kyllä jäi, ei oikein treenattu kauheasti Fantan kanssa agilitya, jotain pientä tehtiin
- Aktiivisempaa tokon treenaamista  -- No ei kyllä treenattu kauhean aktiivisesti, kesällä treenattiin kaikkein aktiivisimmin, mutta pitäisi oppia ottamaan kokovuotisemmaksi tavaksi taas
- Sterilointi  --- Jep, molemmat tytöt steriloitiin samana päivänä.

Fazer
- RTK1 ja ehkä avoimen luokan korkkaus rally-tokossa  --- RTK1 saavutettiin, mutta ei kyllä lähdetty vielä avoimeen luokkaan
- Möllitokot? --- Juu ei
- Ensimmäiset viralliset tokokisat --- Juuuuu ei
- Agimölleissä käyminen  --- Kyllä käytiin
- Ensimmäiset viralliset agilitykisat  --- Ensimmäiset kisat korkattiin kyllä, kisattiin jopa useammissa kisoissa. Eka LUVA oli jopa hyvin lähellä, mitä en olisi vuoden alussa uskonut. Vain viimeinen rima putosi.


VUODEN 2018 TAVOITTEET:

Fanta
- RTK2
- rally-tokon voittajaluokan liikkeiden harjoittelua
- aktiivisempaa tokon treenaamista

Fazer
- agilityssa nousu 2-luokkaan
- luonnetestissä käyminen
- jospa nyt ne ekat tokokisat?
- jospa nyt rallyn avoimen luokan korkkaaminen?

Mennään näillä tämä vuosi. Toivotaan, että tämä vuosi olisi ainakin lemmikkijuttujen osalta kokonaisuudessaan parempi kuin edellinen.


tiistai 11. heinäkuuta 2017

Hengissä ollaan



Tässähän on kertynyt pieni blogitauko. Useasti on pitänyt päivittää blogia, mutta asiaa on kertynyt niin paljon, että en ole jaksanut ryhtyä toimeen. Lisäksi koulunkäynti ja muu elämäntilanne on vienyt paljon jaksamista. Nyt vihdoin saan tämän tekstin kirjoitettua ja yritän jatkaa päivittämistä tavalliseen tapaan. Nytkin kirjoitan vain erittäin tiiviin version tapahtuneista asioista. Meidät löytää muuten nykyään Instagramista tunnuksella f_paws!

Harrastukset:
Sekä Fanta että Fazer ovat saaneet RTK1-koulutustunnukset. Tarkemmat pisteet löytyvät profiileista. Syksyllä olisi tarkoitus suunnata ainakin Fantan kanssa avoimeen luokkaan, ja miksei myös Fazerinkin kanssa mikäli saadaan kaikki liikkeet kuntoon. Fazerin kanssa olen kuitenkin panostanut rallya enemmän tokoon, olisi kiva päästä korkkaamaan ne tokokokeetkin joskus.
Eniten olen kuitenkin panostanut agilityyn Fazerin kanssa. Kesäkuussa kävimme Fazerin ensimmäisissä kisoissa Saariselällä. Toiset kisat kävimme nyt viime viikonloppuna 8.-9. päivä Sodankylän ensimmäisissä agilitykisoissa. Menestystä ei tullut, mutta kisojen myötä löysin uusia treenattavia asioita.
Keväällä kävimme Fazerin kanssa mejäkurssilla. Laji oli mielenkiintoinen, mutta Fazer ei suhtautunut jäljestämiseen mitenkään erityisen intohimoisesti, vaikka se suorittikin kaikki jäljet. Saa siis nähdä jatkammeko lajia kovin paljoa, ehkä aktivoinniksi voi tehdä jäljen silloin tällöin. Keppikuva © Merja Y.

Terveys:
Fanta ja Fazer steriloitiin huhtikuussa samaan aikaan, molempien haavat paranivat hyvin. Fantan selkä on vaikuttanut edelleen vähän kipeältä, joten olemme käyneet hierojalla. Mitään muutosta ei ole kuitenkaan tuntunut tapahtuvan, joten kivun syyn selvittäminen jatkuu.
Felixille oli ilmestynyt alkuvuonna poskeen patti, jonka kuvittelin lähtevän pois ajan kanssa. Patti ei kuitenkaan lähtenyt vaan osoittautui mätäpaiseeksi ja Felix muuttui aika apaattiseksi kivun vuoksi. Alkukeväällä eläinlääkärissä selvisi, että patti johtui lohjenneesta hampaasta. Lohkeama ei näkynyt ulospäin, joten piti ottaa röntgenkuvat asian selvittämiseksi. Felixin hampaat siis hoidettiin ja koira muuttui taas pirteäksi.

Arki:
Arjessa suurin murheen aiheuttaja on ollut viime aikoina Fanta. Sillä on ilmennyt jonkin verran vähän arvaamatonta käytöstä lenkillä, esimerkiksi ihmisille räksyttämistä. Veikkaan selkäkipua syyksi. Lisäksi siitä on tullut yleisesti levottomampi ja herkemmin stressaavampi kuin ennen.
Suurin ongelmistamme on kuitenkin se, että Fanta ei ole tottunut vieläkään Noitaan. Enkä tiedä tottuuko, Fanta vaikuttaa näkevän Noidan vain saaliina. Niitä ei voi pitää vapaina samassa tilassa. Olemme joutuneet siis pohtimaan tulevaisuutta aika paljon, lähinnä olemme miettineet sitä mitä Fantan kanssa tehdään. Rehellisesti sanottuna elämämme olisi helpompaa ilman Fantaa, mutta sen poisantaminenkin tuntuu liian vaikealta vaihtoehdolta, ainakin minulle. Noidalle olisi sinänsä helpompaa löytää koti, mutta se on Ingan ensimmäinen lemmikki ja vieläpä juuri sellainen kuin toivoimmekin. Oikea unelmien täyttymys. Noita on tuonut niin paljon iloa elämäämme. Lisäksi jos Fantaa ei olisi, niin minulle sentään jäisi koiria, mutta jos Noitaa ei olisi, niin Ingalla ei olisi mitään. Tämä on kovin hankala tilanne, mielipiteitä saa antaa.

Tämä kuva kiteyttää fiilikseni, kun Lapissa oli vielä lunta toukokuun lopulla saapuessani sinne.